Aihearkisto: Yleinen

Miksi raha on niin tärkeää?

Olen jo aiemmin pohtinut rahan merkitystä. Ajattelin jatkaa samalla teemalla. Miksi raha on meille niin tärkeää? Mikä merkitys rahalla on?

Rahalla voi ostaa haluamiaan asioita. Se mahdollistaa materialismin. Materia taas tekee nykyajan ihmisen onnelliseksi. Ainakin suurimman osan meistä. Ja ainakin suurin osa meistä uskoo tulevansa onnelliseksi materiasta. Uusia vaatteita halutaan koko ajan lisää, vaikka vaatekaappi on jo pullollaan vaatteita, joita on käytetty ehkä kerran pari.

Mikä on tällaisen toimintatavan taustalla? Minä uskon, että taustalla on sosiaalinen vuorovaikutus. Se, että ihminen on pohjimmiltaan sosiaalinen olento. Haluamme rakentaa ympärillemme sosiaalisen verkoston, jossa me itse olemme mahdollisimman hyvässä asemassa. Asemaa voimme nostaa erilaisin statussymbolein, kuten vaatetuksellamme. Etenkin nuorison keskuudessa muodikkaalla vaatetuksella on suuri merkitys sille, mikä on sinun roolisi sosiaalisessa hierarkiassa. Muodikkaat vaatteet maksavat, joten sitä kautta raha vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin yllättävän paljon.

Luin Hesarin jutun statussymboleista. Kaikki siis jotakin, mitä rahalla saa. Uskon, että omalla statuksella, roolilla ryhmässä, ja rahallakin, on suuri merkitys nykyajan materialismiin taipuvaiselle ihmiselle myös oman arvon määrittelyssä. Näin ei tietenkään pitäisi olla. Mutta valitettavan usein määrittelemme oman ja muiden arvon ulkoisen olemuksen perusteella.

Olisiko tässä vaiheessa aika kääntää kelkaa, ja suunnata katse ulkoisen olemuksen sijaan ihmisen sisimpään? Rosoisen ulkokuoren alta voi löytyä, mitä hurmaavin ja inspiroivin persoona! Kokeile sinäkin!

Mikäli aihe kiinnostaa sinua enemmän, voit lukea täältä kiinnostavan artikkelin siitä, tekeekö raha onnelliseksi.

monneyy

Euro erikoiskolikot

Kerään Euro erikoiskolikoita. Niitä on jonkin verran levityksessä, mutta tilaan niitä myös kotiin. Euro erikoiskolikot painetaan kahden euron kolikoihin. Jokaisella euromaalla on oikeus julkaista kaksi kahden euron erikoiskolikkoa vuodessa. Tässä lista Suomessa painetuista kahden euron erikoiskolikoista:

  • 2004: Euroopan unionin laajentuminen kymmenellä uudella jäsenvaltiolla 
  • 2005: Pala palalta, Suomen YK-jäsenyys 50 vuotta.
  • 2006: Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Suomessa 100 vuotta.
  • 2007: Rooman sopimus 50 vuotta 
  • 2007: Suomen itsenäisyys 90 vuotta.
  • 2008: Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 60 vuotta.
  • 2009: Euro 10 vuotta. Euromaiden yhteinen julkaisu.
  • 2009: Suomen autonomian ja suomalaisen keskushallinnon 200-vuotisen historian erikoisraha.
  • 2010: Suomalainen raha 150 vuotta.
  • 2012: 150 vuotta taiteilija Helene Schjerfbeckin syntymästä.
  • 2013: 125 vuotta Nobel-kirjailija F. E. Sillanpään syntymästä.
  • 2014: 100 vuotta kirjailija Tove Janssonin syntymästä.

 

Lisätietoa euro erikoiskolikoista voit lukea Suomen Pankin sivuilta.

Näyttökuva 2015-12-05 kello 18.16.49

Rahan merkitys

Rahalla on suuri merkitys nykyajan yhteiskunnassa. Raha merkitsee tietenkin eri asioita riippuen ihmisestä, mutta nykyään raha on todella olennainen osa jokapäiväistä elämää. Se on läsnä monella tapaa. Raha elää mietteissä, ja se on mukana myös käytännön asioissa.

Monelle raha on osa omaa statusta. Rahalla saa ostettua tavaroita ja kerättyä omaisuutta ympärilleen, ja joillekin on tärkeä näyttää että rahaa löytyy. Rahalla voi kertoa olevansa jotakin. Muille rahalla ostettavat elämykset ovat tärkeämpiä kuin hienot tavarat ja yleelliset elämäntavat. Sekin vain on tosiasia, että rahalla voi myös ostaa itsellensä mielenkiintoisia ja jännittäviä kokemuksia- lähes kaikkeen tarvitsee rahaa. Esimerkiksi matkustelu vaatii rahaa. Myös laskuvarjohypyt ja monet muut elämykset tai harrastukset vaativat paljon rahaa. Kun on rahaa, on myös paljon mahdollisuuksia tehdä asioita, joita ei välttämättä voi ilman rahaa tehdä.

Esimerkiksi hieman suuremmat ostokset, kuten oman auton tai asunnon hankkiminen vaativat tietysti enemmän rahaa, mutta myös taloudellista suunnittelua, ja harkintaa. Tällaisten hankintojen edessä suurin osa ihmisistä tarvitsevat lainaa, tai vähintään harkitsevat sen nostamista. Lainan ottaminen on useimmiten suuri päätös itsessään, ja monia se saattaa pelottaa. Varsinkin aikoina kuten nyt, kun koko Suomen talous on jamassa, ja monien yksityishenkilöiden talous on tiukalla budjetilla. Asiaa kannattaa siis tietenkin harkita kunnolla, ja tehdä hyvä taloussuunnitelma itsellensä. Luotto on aihe, josta voit lukea enemmän seuraamalla linkkiä. Opiskelijoilla on tunnetusti rahat aina vähissä, ja monet tekevät töitä opintojen ohella. Silloinkaan eivät rahat aina riitä. Opintolaina voi silloin olla hyvä ratkaisu. Sen ottaminen on usein helpompaa kuin esimerkiksi asuntolainan ottaminen. Korko on myös suhteellisen pieni, ja takaisinmaksullakaan ei välttämättä ole kovin kiire. Laina voi siis usein olla hyvä ratkaisu talousasioiden suhteen.

Kolikoita lähimenneisyydestä

IMG_20150106_185401_1

Nykyään puhutaan paljon hiilijalanjäljestä mm. kuluttamisen ja energiatalouden yhteydessä. Mutta jätämme myös muita jalanjälkiä elämämme aikana…

Tätä pohtiessani olen tullut siihen tulokseen, että kehitysmaatieteen luennoitsija oli oikeassa kertoessaan meille: kaikella sillä mitä teet on vaikutuksensa, teitpä jotain tai et. Siis jos esimerkiksi talosi ymnpärillä on puutarha ja hoidat sitä millimetrin tarkkuudella niin, että se on kaupunginosan kaunein ja parhaiten hoidettu. Siinä on työsi tulos – kukoistava puutarha, jota kaikki ihailevat. Mutta jos päätätkin, että et tee mitään puutarhatöitä, mitä silloin tapahtuu? Puutarhastasi tulee tiheä kasvien viidakko. Ja kaikki näkevät tekemättömien töiden vaikutuksen.

12615

Jätämme jälkemme joka tapauksessa, teimmepä jotain tai ei. Menneen kolikkolöydät kiehtovat meitä, ja täytyykin tunnustaa, että keskiaikaisten kaupunkien parhaat kaivauspaikat ovat juuri ne kaatopaikat, jonne kaikki jota ei haluttu pitää päätyi.

Minne sinun tavarasi ovat matkalla, kun et enää niitä halua? Vai keräätkö roskasi aina talteen? Vai muistatko aina etsiä kadonneita tai alaspudonneita esineitä?

Tästäpä mielenkiintoinen aihe arkeologian opiskelijoille. Lue seuraava artikkeli ja mieti, missäpäin lojvat sinun tavarasi ja mitä niistä voidaan päätellä.

5_markkaa_1955_voor_300

Viimeisin upea kolikkolöytö, kiitos harrastelijoiden

viikinki_esineitä_dirhami_raha_sormus_1

Tämä uutinen on ehdottomasti jaettava ja samantien! Päivän ylen uutisissa ilmeistyi artikkeli, joka kertoo uusimmasta löydöstä Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Ks. tätä linkkiä.

Nyt arvellaan miten löydetty arabialainen raha vuodelta 940 jKr. on päätynyt Suomeen. Harrastajien löydös tutkitaan nyt Turun yliopiston arkeologien toimesta tarkemmin.

On hienoa, kun perinnekulttuuria vaalitaan ja löydöt viedään museovirastolle vapaaehtoisesti. Monessa muussa maassa ajatellaan toisella tavalla ja arvokkaatkin löydöt päätyvät mustille markkinoille tai muille hämäräperäisille teille. Viime vuonna eli 2014 harrastajat ilmoittivat ennätysmäärän löytöjä.

Norja

Vanhat kolikkolöydät Norjassa ajoittuvat eniten viikinkiaikoihin. Koska maan asukkaat olivat usein kirjavissa yhteyksissä muihin kulttuureihin, ei olekaan mitenkään ihmeellistä, että näinkin kaukana Pohjolassa voidaan löytää itämaisia kolikoita.

Itse asiassa näin kävi melkein… Vuonna 2013 kesällä Norjan Trondheimin läheltä löytyi salaperäinen kolikko. Viikiniasumuksesta löytyneen metallirahan uskottiin ensin olevan arabialainen raha.

mynt charlemagne

Lähemmän tarkastelun jälkeen kolikossa huomattiin R-kirjain, joka viitasi selvästi Keski-Eurooppaan. Toisin sanoen kolikko oli S. CARLVS eli kungingas Kaarle Suuren, joka oli Pipin Pienen poika, valmistuttama. Kolikosta tuli Norjan vanhimpia, koska löytö ajoittui Kaareln kuningasaikoihin.

Albrecht_Dürer_-_Emperor_Charlemagne

1200 vuotta vanha kolikko palauttaa mieliimme varhaisen Euroopan yhdistäjän, frankkien ja langobardien kuninkaan ja myöhemmästä keisarin, jonka nimellä annetaan nykyään monien tapahtumien lisäksi myös palkinto nuorille.

Ruotsi

Suomen lailla myös Ruotsissa käytettiin ennen rahatalouteen siirtymistä vaihtovälineinä mm. sikoja, kanoja tai tarkoitukseen sopivaa simpukkaa. Nykyisin tuntemamme rahajärjestelmän, ja sen kehittämien kolikkojen, seteleiden, korttien tai muiden maksuvälineiden, perusta luotiin n. 5000 vuotta sitten Egyptissä ja Bablyoniassa.

Ruotsin valtakunnan kolikkoja lyötiin hallitsijoiden mukaan. Jokaisella hallitsijalla, kuninkaalla tai kuningattarella oli oma kolikkonsa, johon hänen profiilinsä oli painettu kolikon etupuolelle. Kolikoista saa montaa erilaista tietoa. Hallitsijan ja aikakauden lisäksi, näet kolikosta mm. sen arvon, missä ja kuka sen on painanut.

kmk_timeline%2Dpuff

Kustaa Vaasa, ruotsiksi Gustav Vasa, eli vuosina (1496-1560) ja hallitsi Ruotsia kuninkaana vuosina 1523-1560. Hänen aikana lyötiin 1522 maan ensimmäinen öre, myöhemmin seurasivat taalerit ja puolitaalerit. Vuodesta 1536 1/2 markka ja 2 öre.

Gustav Vasa

Kristiina eli Kristina, joka syntyi Kustaa II Vaasalle ja Maria Eleonora av Brandenburgille vuonna 1626, astui Ruotsin valtaistuimelle isänsä kuollessa 1632 vain 8-vuotiaana. Täysikäisyydestä huolimatta hänet kruunattiin vasta 20. lokakuuta 1650 Tukholmassa. Kristiinan valtakaudella ei Ruotsissa lyöty ainuttakaan kultakolikkoa. Avestassa lyötiin ensimmäiset kupariset levyt, joista suurin painoi 19,7 kiloa. Sitä ei ollut kätevä käyttää, vaikka sen arvo oli 10 hopeataaleria. Tällä rahamäärällä olisi voinut ostaa yhden lehmän Kristiinan aikana. Kuparilevyistä tuli niin suuria, koska ne eivät olleet yhtä arvokkaita kuin kulta tai hopea.

Kristina

Lisätietoja Ruotsin kolikoista löydät seuraavalta nettisivulta ja kolikkomuseosta.